lauantai 23. maaliskuuta 2013

Pitkiä päiviä

Meinaan meillä on tässä kymmenen pitkää päivää. Sen verran kestään meidän vauvan antibioottikuuri. Hommaa ei yhtään helpota, että lääke pitää antaa kahdesti päivässä. :D

Miten lie ovat kissat keskenään taistelleet, kun nyt Ansalta puuttuu karvoja niskasta ja siinä on kunnon märsti. Iho vereslihalla ja ikävän näkönen.

Ansa is wounded.

 Lääkäri-setä siihen määräsi antibiootit. Onneksi nestemäisessä muodossa, sillä armas nirsoperse sihtikurkku ei pillereitä alas saisi. Ainakaan taistelematta. Ja ei sen puoleen, kyllä tuo nestemäinen satsikin on taistelun takana. Selkeästi näkee, että maku on kamala. Annoksen jälkeen toinen maiskuttelee ja yrittää jopa sylkeä lääkettä pois. Onneksi on olemassa leikkelettä ja näimpä lääkkeen päälle kun herkuttelee, menee paha maku pois ja lääke tulee varmasti nieltyä.

Lisäksi on nyt sitten antiseptistä voidetta tuohon vaavaan. Ansa ei ite sitä yllä nuolemaan, mutta Lyyti auttaa. *huoh* Illalla haavakohta oli keltanen voiteesta, aamulla puhtaan valkonen ja rupi rikki. Vaikka kissa siis itse jättäs haavan rauhaan (ei edes raavi sitä) niin kaveri hoitaa homman. Voide kun ei ole tarkotettu sisäiseen käyttöön, niin pitää olla laittamatta sitä yöksi. Haettiin siis vieä septidiniä, niin saa puhdistella. Ajattelin, että kissa lähtöö livettiin, ku alkaa puhdistamaan, mutta ei. Reipas tyttö. :D

Onneksi ei tunnu olevan kipeä. Antaa koskea, puhdistella ja rasvata. Silti olis kiva saada vauva kuntoon. ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti