torstai 11. huhtikuuta 2013

Kolinkolin

Ensin kissa koluuttaa tovin liukuovea kun sillä yrittää peittää ruokakippoja. Sitten se menee hiekkalaatikolle, hoitaa asiansa ja lopuksu koluuttaa laatikon heiluriovea suhteellisen kauan.

Kompensoiko tuo kissa koluuttamisella sitä, että hänestä itsestään ei lähde ääntä? Kyllä Ansalla on toimivat vehkeet kurkussa, mutta sen ääni ei oo edes puolta Lyytin äänestä. Se on semmosta surkeeta piipitystä. Ja toisinaan kun se maukuu, edes pientä surkeeta ääntä ei tuu, vaan se vain aukoo suutaan. Jos on oikein hiljasta, voi kuulla suun avaamisesta lähtevän maiskautuksen. Mut ku se murisee tai sähisee, sillon sen ääni on hyvinki kuuluvaa. :D

Tämmönen aamu meillä. Toivottavasti Mikko saa vielä koluutuksesta huolimatta nukuttua. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti