torstai 27. kesäkuuta 2013

Joulu

Huhhuh. Melkonen urakka on kyllä tuo Nummikuvien läpikäynti, niitä on sen 500 kappaletta. Ja siis eihän tuo nyt vielä kovin paljoa ole, mutta kun niiden akanoiden seasta pitäisi koittaa löytää jyviä..



Arkeen on palattu vaikka vieläkin vähän verottaa, mutta palautuminen on käynnissä. 


Nummesta sen verran, että:
Mä en koe pystyväni yksityiskohtaiseen purkuun, joten puhun siis vain koko paketista. Seuraavaan on niin pitkä ja muistelu tekee kipeää. On ikävä. Oli kivaa. :)


Matkalla tiistaina löydettiin Ketun kanssa vihaisia lintuja.


Siis, auton starttasin Kauhavalta baut 10 tiistaina ja siinä samassa autossa tulin kotiin takas sunnuntaina joskus yhen aikaan. Joo, ihan hullua. Siis toi sunnuntain kotiinpaluuaika. Muttaku päätettiin, että on helpompi nukkua vähän ja mennä aikasin kotiin, kun se että nukutaan paljon ja ollaan vasta illalla kotona. (Me kun ei oltu niin rohkeita, et oltais jääty maanantaihin.) Tällä ratkaisulla kerittiinkin tehdä asioita, kuten pyykinpesu. Ja sai käydä suihkussa. Ja autokin saatiin takas autoksi. Ja tyhjä jääkaappi sai täytettä, koska kauppa.
Ja siis kun Mikko ajo. :D Mulla sammu soihdut siinä joskus ennen Seinäjokea.


Meidän markki.


Hulluahan ei ole se, että mennään festareille tiistaina vaikka ne alkaa vasta torstaina. Se tuo perspektiiviä elämään. Oikeesti. Osaan nyt arvostaa omaa sänkyä, suihkua ja vessaa ihan uudella tavalla (ainakin hetken). Nuo niin itsestään selvyydet, jotka eivät itsestään selvyyksiä olekkaan. <3




Se, että metsässä saa sähkövatkaimella tehtyä perunamuusia, on jo yleellistä. Ja ehkä vähän jopa huijausta. Mutta en valita, ruoka oli hyvää. Varsinkin se rosvopaisti joka meitä odotti tiistaina.


Ruoka-asioita.


Se, että bändit oli hyviä, on vain plussaa. Tosin tänä vuonna bändit oli enempi Mikon mieleen, mutta hyvä niin, koska viime vuonna siellä oli mun lemppareita. Mut joku Eläkeläiset on ihan helmi. Ja Mokoma. Rakastun siihen joka kerta enempi.





Oikein hienoa oli se, että lähes koko joulun sää oli ihan mahtava. Keskiviikko ja torstai oli vähän kylmempiä, mutta muuten oli aika nam. Mutta en silti palanu! Opin viime vuodesta ja oon iskeny rasvaa kunnon kertoimilla _kunnolla_, varsinki olkapäihin.


Tonttulakki! Tosta ilmeestä mä en kyllä tiiä.  Mut tonttulakki!

Mä upposin nyt noihin kuviin ja en osaa enää sanoa mitään. Se on kyl hienoa, miten noiden pitkätukkien, maastohousuisten ja pändipaitaisten ihmisten joukossa on lepponen meno.

Kiitos kaikille ennestään tutuille ja tämän vuoden uusille tuttavuuksille!

Ja etenkin kiitos ex-vaimolleni Ketulle.


Ehkä siistein auringonlasku.

Loppuun vielä festareiden viimeinen esiintyjä.


Koska niillä oli pommeja.




Vielä kun tälle kesää pääsisi Lappeenrantaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti