tiistai 24. syyskuuta 2013

Korvamato




Heei. Mä olen kyllä vielä hengissä. Työt ei estä mua kirjottamasta, mutta jotenkin töiden jälkeen ei huviota istua koneelle. Tosin istunhan minä. Mutta lähinnä pelaamassa. :D




*     *     *

Mut hei, oli mulla asiaakin.

Työn yhtenä plussapuolena on, että saa välillä kuunnella joko musiikkia tai katsoa lastenohjelmia. Työ ei tunnu ollenkaan työltä, kun on välillä Rölli-pausseja.

Miten hauska onkaan kun taustalla soi huiluversiot tutuista kappaleista. Mainitkaamme esimerkkinä Sinatran My Way. Tai kun saa palata omaan lapsuuteen kun katsotaan juurikin Rölliä tai Postimies Patea. Röllissä on ihan parhaita lauluja ja Patenkin tunnari on hyvin tarttua.

Ja siinä se ongelma tuleekin. Oikeesti. Ensin mä aamulla kuljen hyräillen "I do it maaaaaaaaai waaaaaaaay". Puolessa päivää saattaa mennä jo "postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo" ja iltapäivää kohti sujuvasti vaihdan sen "oli kerran mato, Mauno nimeltää. Ja se kaste mato ei tietenkään.."

Viime viikonlopun soi Mauno-mato hyvin vahvasti päässä ja sainkin korvamadon tartutettua useampiin ympärillä olleisiin. :D Silti. Taas kun eilen meni työpaikalle, alkoi se soimaan päässä. Ilman että edes kuulin sitä mistään. Noh, en kuitenkaan valita. Töissä on kivaa. 


Tässä teillekkin! En tosin löytänyt sitä vanhaa versiota, mutta menköön. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti