sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ja siksi olen minä 1.







Tiedättekste nää lasten räsyt/rievut/rätit? Nää unikaverit joita kannetaan koko ajan mukana, joita ilman ei voi lähteä kotoa ja joita ilman uni ei tuu ikinä. Minä, Heidi kakskytkolme vee omista semmoisen. Tavallaan. 

Mulla on siis yks muumipussilakana, joka on ollu mulla jo kaaauan. Joskus kauan kauan sitten sain pussilakanasetin lahjaksi jo edesmenneeltä mummultani. Tyynyliina on kadonnut jo aikoja sitten, mutta pussilakana on teoriassa hengissä. No, ainakin se on tallessa. 


Kattokaa ny kuinka söpö toi tanssahteleva Muumipappa on!


Mähän en omaani kanna kuin räsyä joka paikkaan ja yökyläilykin sujuu oikein hyvin ilman sitä, mutta kotona se peitto kantaa monta virkaa. Ensin alkuun kun sen kuntokin oli parempi, se toimi peittona kun katsoi telkkaria sohvalla. Nyt kun se on ei niin kunnossa, osa siitä toimii hiuspantana, kissanleluna, tyynynsuojana ja kun mä oon kipeenä, laitan sen olkapäille. Tai koneella istuessani se toimii jalkojen päällä peittona tai juurikin olkapäiden lämmittäjänä, riippuu mihin on kylmä. Monta hommaa, yksi useammassa osassa oleva peitto.




Oikeestihan tossa kunnossa oleva peitto joutas jo roskiin, mutta mä en malta luopua. Se hetki, kun olin laittamassa täkkiä sen sisään ja haperot kuluneet saumat anto periksi, tuli melkein itku. Ja siitä hetkestä tuo pussilakana sai uusia tehtäviä ja käyttötarkoituksia. 


Toi tyynynsuoja-tarkotus on oikeesti tärkee. Kun meen pää märkänä nukkumaan, niin melkosesti lähtee väriä hiuksista.

Varsinkin pinkki shokki on heti tyynyssä. 

Varmaan se meillä täällä pyörii niin kauan kunnes katoaa. Siitä kun pieniä paloa repeilee koko ajan. Ehkä mä sitten voin jo roskiin se laittaa, kun jäljellä on joku 10cm kertaa 10cm pala. Tosin, siitäkin vois kehitellä vielä jotain.. Noh, katsotaan. Vielä näillänäkymin loppusijoituspaikkaa ei tarvitse miettiä! Mulla on rakas peitto, ja siksi olen minä. :D


Onko teillä mitään vastaavaa peittoa/tms. asiaa, 
josta ei vain malta luopua vaikka ehkä kannattaisikin?

3 kommenttia:

  1. Mulla on ikivanha muumiyökkäri, joka on täynnä reikiä ja muutenkin tosi huonokuntoinen. Mutta en haluu luopuu siitä. On tunnearvoa. Mm. Kun tavattiin aviomieheni kanssa ekoja kertoja, mulla oli se päällä. :D ja oon saanu sen vanhemmilta about joskus ala-asteella. :)) -E

    VastaaPoista
  2. Mulla on myös yhdet Karhuherra Paddington lakanat, jotka mun isä on tuonut Lontoosta joskus 80-luvun alussa. Itse en ole niissä nukkunut enää vuosiin, mutta miehen tytär senkin edestä! Aika laadukkaat lakanat kun ovat 30 vuoden jälkeen vielä käyttökunnossa! Ehkäpä joskus omakin tyttäreni nukkuu niissä...

    VastaaPoista
  3. Mulla oli tollanen just samanlainen muumipeitto mökillä, ku olin pieni. Sitten kun se ei enää toimittanu peiton virkaa niin se päätyi mun (käsin)ompelulaatikkoon ja askartelin siitä kaikenlaista aikani kuluks. Luulisin että jossainpäin mökillä on vieläkin tallella yks ~10x10cm muumipeikkotyyny.

    Mutta asiaan, mulla on Nokori. Oot varmaan tavannutkin sen. Iso ja kauhtunu, täynnä reikiä oleva valkonen nalle, joka muutossa riesana, eikä sille oikeen löydy omaa paikkaakaan, mutta sitä ei heitetä pois.

    VastaaPoista