perjantai 23. toukokuuta 2014

tadaaA



Mun omakotitalohaaveet tuli just superrymisten hetkellisesti alas ja nyt suututtaa, mutta no, olinhan mä valmistautunut. Pessimisti ei pety ja niin päin pois.. Ja itehän mä vähän maalasin piruja seinille, mutta se siitä. Kohti uusia pettymyksiä!


Sentään eilisen parturi ei ollut pettymys. Luojan kiitos. :D

Sen sanon, että jännitti. Paljon. Ja parturini Maijakin naureskeli miettineensä jänistänkö.
Mutta, kuvat puhukoot puolestaan.













Mä tykkään, on kevyt ja helppo. Tosin peilikuva vaatii totuttelua. :D Niin ja shamppoon käyttö täytyy saada oikeisiin suhteisiin. nimim. kouralliseen tottunut.

Mites, passaako?

maanantai 19. toukokuuta 2014

Jännittää!

Nyt on sitten parturiaika varattu. Ja vielä tämän viikon torstaille. O-ou. Hetki piti kerätä rohkeutta ennenkuin sain soitettua Maijalle. No, nyt se on soitettu. Täytyy kattella mukaan kuvia antamaan osviittaa.

Hei. Jos sulla on mielessä/sulle tulee mieleen joku malli joka mulle vois sopia, niin linkkaa ihmeessä. :D

tiistai 13. toukokuuta 2014

Se löytyi, se löytyi



Mä lähin ettiin itelleni ihan muuta kuin mitä löysin. Mutta se löytö olikin kuin sata jänistä ja ne kaikki muut sananlaskut.

Löysin siis takin. Ja joo, oon mä takkia ettinyt, mutta sen kanssa olin jo melkeen luovuttanut. Semmosta välikausitakkia ei vaan oo tullu vastaan, joka olis ollu het oma. Aina on joku ärsyttäny tai muuten ollut väärin. Kiertelin aikaisemmin kauppoja takkia hakien ja sain huomata jälleen kerran, että melkeen kaikki isot koot on oikeesti tosi tylsiä. Varsinkin siis kun asuu Kauhavalla ja lähellä ei oo mitään miljoonia kauppoja joista ettiä. Kaikki takit joita sovitin ja edes löysin sovitettavaksi, oli joko a) tätimäisiä b) liian lyhyt hihaisia c) ihan ihmeellisen värisiä.

Noh, ihan siis muissa asioissa Seinäjoelle lähdettiin äiteen kanssa pyörimään ja siinä tuli vastaan Zizzi. Päätettiin uskaltaa sisään ja kysäisin ihan vaan piruuttani takkeja. Myyjä nosti alerekistä yhen takin ja se oli siinä. Takki oli viimenen laatuaan, syksyn mallistoa ja nyt sitten puoleen hintaan. Nam. Laitoin takin päälle ja en voinu enää jättää sitä kauppaan. Kovin montaa kertaa tukevassa elämässä ei tuu näitä hetkiä, kun just se viimenen kappale hyllyssä on kaikin puolin ihana, täydellisen kokoinen ja sopivan hintainen. Äitikin sanoi, että tuota et jätä kauppaan. Tottelin äitiä ja nyt mulla on ihan paras takki.


Mä oon valoon nähden vähän väärinpäin näissä kuvissa, mutta kun kuvaa ei suostunut liikkumaan. Se poltti tupakkaa portailla ja siinä oli kuulemma hyvä. :) Mutta kyyyllä noista selvän saa.







Viimeisen ilme ei vastaa tunteitani.

maanantai 12. toukokuuta 2014

---



Tiedättekö sen kun jonkun alottaminen tuntuu hankalalta ja kun sitä lykkää, se muuttuu vieläkin hankalammaksi. Mulle on käynyt blogin kanssa niin. :)

Hirrveesti on ollu hiljasta, kun ei oo jaksanu. Asiaa kyllä olis ollut, mutta ei vaan oo saanut aikaiseksi. Mieltä kuitenkin lämmittää, että blogissa on ollut kävijöitä vaikka mä en mitään oo saanut aikaiseksi. On mulla tähän vähän syytäkin, kun tässä elellään jänniä aikoja ja ajatukset tuhraantuu muualle. Meinaan tässä eletään nyt suhteellisen likellä haavetta siitä, että meillä olis ihan ikioma koti. En silti hehku sen enempää, koska pessimisti mussa ei usko ennen kuin nimet on paperissa.

Noniin, mutta hei! Mitä sulle kuuluu?


Mä oon kovasti tässä suunnitellu kesätukan leikkaamista. Ihan tosissaan aattelin jotain tosi hurjaa muutosta. Jopa jotain näin lyhkästä:






Noin lyhyt tukka mulla oli alkuvuodesta 2011. Tykkäsin tuosta kun se oli helppo. Mutta eipä tässä pitkässäkään mitään vaikeeta oo. Senku huitasee ponnarille. :D *huoh* Toisaalta mä niin tykkään näistä mun hiuksista nyt.






Tokihan hius on kasvava luonnonvara. Kun sen pätkäsee, se tulee kyllä takaisin. Ja voisipa olettaa, että se kasvaa taas terveempänä, kun kuolleet latvat lähtee. Ehkä. n.n



Mitäpä tuumit sinä? 
Uskaltaisinko pätkästä lyhkäseksi? 
Ja millainen hiustyyli mulle sopisi?