maanantai 16. maaliskuuta 2015

Ei auttanu särkylääkkeet, ei vaikka kuinka kisko (en sentään sallittua määrää ylittänyt).
Käynti lääkärissä ja diagnoosi: keuhkokuume. Oohohoo. Vimpan päälle jytky antibioottikuuri päällensä ja koti koppaan selviimään. Tarvi sitä lähtee ihan keskussairaalassakin pyörähtämään, kun olo ei helpannu, mutta nyt taas henkissä. Melkein.


Arvataa onko soinu päässä!

Edelleen yskittää ja olo on ku ei koskaan olis liikkunut. Käytiin kaupassa Mikon kanssa äsken ja mulla otta pukkaa hikeä ku viimestä päivää, ihan vaan maidonhakureissulla. Huomenna pitäis kokeilla josko sitä kestäis jo taas töitä. Täytyy ottaa rauhallisesti, mitkään keuhkokuumeen jälkitaudit ei nyt nappaisi.




Ps. Opin, että kuumeen laskeminen ei olekkaan aina hyvä juttu ja mukava tunne. Ei todellakaan. Siinä vaiheessa kun mulla oli ollut monta tuntia ruumiinlämpö 39 ja risat ja sit lääkäri käskee hoitajaa antamaan mulle tonnisen särkylääkkeen, niin voi luoja mä palelin. Ihan oikeesti oli jäätävän kylmä. Siihen 39 asteeseen tottu ajan kanssa ja se oli "mukavan" lämmin, sitten kun yhtäkkiä särkylääkkeen voimalla mentiin jonnekkin 37 asteeseen tietämille, niin K Y L M Ä. Ihan  j ä ä t ä v ä n  kylmä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti